Kun sain Oskarin saateltua haikein jäähyvästein Helsingin bussiin (tsemppiä huomiseen pääsykokeeseen!), palasin kotiin pakkaamaan kamat. Tänä viikonloppuna en ole tätä reissua ajatellut, muuta kuin muutaman hetken. Koska kamat oli jo kasattuna sängyn päälle niin ei ollut iso homma sulloa niitä rinkkaan ja se oli siinä. Tuulitakki menikin vielä viimehetken pesuun, koska se oli todella likainen. Se päällä on ryönätty partioleirejä, joten ei ihme. Äiti, Sussu ja Tiiu nauroi vatsansa kipeeksi, kun niiden mielestä mulla on ihan mystisen vähän tavaraa mukana plus että olen niiden mielestä aika tehopakkaaja. Vaatenyssäkästäkin luonnollisesti rutistetaan ilmat pihalle. Kyllä sitä kamaa kuitenkin puolen rinkkaa tuli (äiti yritti jo ehdottaa, että otan pienen selkärepun ja se taisi olla hetkellisesti tosissaan siinä). Siirsin myös ne vähät kuvat, mitä uuteen kameraan oli ehtinyt kertyä, koneelle. Viitisen sataa kuvaa mahtuu reissusta muistikortille ja Laurallakin on kamera, eli eiköhän kuvamatskua ole reissun jälkeen riittämiin. Aamulla kyyti tulee noukkimaan mut kotipihalta klo 7, eli kohta saiskin sit mennä nukkumaan. Puoli vuorokautta tästä, ja minä istun koneessa matkalla Bremeniin. Kiitos ja näkemiin!